SYMPOSIUMIT

Ikääntyneiden palveluiden lisääntyneen henkilöstön kuormituksen ja hoidon laadun ongelmien vuoksi johtamista, tiimityötä ja työn organisointia on uudistettava niin, että sekä asiakkaat että henkilöstö voivat hyvin. Yhtenä ratkaisuna on pidetty Hollannissa kehitettyä työntekijöiden itseohjautuvuuteen perustuvaa Buurtzorg-mallia. Mallia on Suomessa suhteellisen harvoin toteutettu sellaisenaan ja töitä organisoidaan usein toiminnanohjausjärjestelmien avulla. Useissa organisaatioissa tiimien itsenäisyyttä pidetään kuitenkin tärkeänä ja johtamisella pyritään tukemaan tätä. Tämä symposium tarkastelee kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon työn organisointimalleja, tiimityötä sekä johtamista sekä näiden tekijöiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja hoidon laatuun.

Suomen väestö ikääntyy ja moninaistuu, ja ikääntyvät maahanmuuttajat muodostavat yhä kasvavan osan väestöstä. Siksi moninaisuuden ja ylirajaisuuden ymmärtäminen on keskeistä gerontologialle. Ikääntyneiden maahanmuuttajien hyvinvointi rakentuu monitasoisesti: siihen vaikuttavat rakenteelliset tekijät, yksilölliset elämäntarinat, sosiaaliset verkostot ja globaali konteksti. Tämä symposium tarkastelee, miten maahanmuutto ja ikääntyminen limittyvät toisiinsa ja miten maahanmuuttotausta on yhteydessä terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin Suomessa. Symposiumin esitykset pohjaavat laadukkaisiin kysely-, haastattelu- ja rekisteriaineistoihin. Esitykset korostavat ylirajaisuuden merkitystä ikääntymisen tutkimuksessa ja haastavat pohtimaan, miten moninaisuus ja ylirajaisuus voidaan entistä paremmin ottaa huomioon gerontologiassa.

Vanhenemista ja vanhuutta koskevat kulttuuriset näkemykset muokkaavat sitä, miten ihmiset ymmärtävät itseään ja tulkitsevat vanhenemiskokemuksiaan. Kulttuuriset käsitykset ja mallit toimivat rakennuspalikoina myös sille, millaisia vanhuuden elämänvaihetta koskevia mahdollisuuksien maailmoja voimme kuvitella itsellemme. Tässä symposiumissa lähestytään ikääntymistä ja vanhuutta kulttuurisesta näkökulmasta. Koska ikääntymisen kulttuuriset mallit ja tulkinnat ovat vahvasti sukupuolittuneita, symposiumin tavoitteena on tarkastella erityisesti sitä, miten ”hyvä” vanheneminen ja vanhuus rakentuvat suhteessa sukupuoleen. Kysymme, miten sukupuoli yhtäältä muokkaa ja eriyttää vanhenemisen kulttuureita ja toisaalta, miten sukupuolittuneet vanhuuden kulttuurit rajoittavat ja mahdollistavat ikääntyvien identiteettejä, toimijuutta ja kokemusta vanhuudessa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Luonnon terveyshyötyjä tutkitaan vilkkaasti ja ymmärretään yhä paremmin. Luontoperustaiset ratkaisut ja menetelmät tukevat hyvinvointia, terveyttä ja voivat olla osa sairaudenhoitoa. RECETAS on EU-rahoitteinen kansainvälinen tutkimushanke (2021–2026), joka tutkii luontolähtöisiä sosiaalisia menetelmiä yksinäisyyden lievittämiseksi. Projekti toteutetaan kuudessa kaupungissa: Barcelonassa, Cuencassa (Ecuador), Helsingissä, Marseillessa, Melbournessa ja Prahassa. Tutkimuksessa arvioidaan osallistujien terveyteen perustuvaa elämänlaatua ja yksinäisyyden kokemuksia. Helsingin yliopisto tutkii ryhmässä koettujen luontoelämyksien vaikuttavuutta ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien iäkkäiden yksinäisyyteen ja elämänlaatuun. Symposiumin tavoitteena on tarkastella sekä määrällisesti että laadullisesti luontokokemuksia osana RECETAS-projektia. Selvitämme, miten yksilölliset luontokokemukset liittyvät iäkkäiden asukkaiden yksinäisyyteen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) is a multidisciplinary panel survey for studying effects of health, social, economic and environmental policies over the life-course among European population aged 50+. SHARE data have been collected since 2004 ca. every second year and currently it includes over 616 000 interviews from 160 000 individuals from 28 countries. The SHARE data is freely available for researchers, providing a unique opportunity for international comparison with its harmonized data. In some countries, including Finland, SHARE data can be linked to administrative registers. In this symposium, the aim is, first, to give an overview of the SHARE data and the available register linkage. Second, the aim is to present different policy-relevant research themes related to care provision, retirement and rehabilitation, and health care systems, using the SHARE data.

Yhteiskunnan monet kehityskulut kuten digitalisaatio, säästötoimenpiteet, niukkenevat palvelut ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin uhkaavat vaarantaa iäkkäiden ihmisten oikeuksien toteutumisen. Näiden toimien vaikutukset kasautuvat usein heikoimmassa asemassa oleville ikääntyneille. Haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi eri vähemmistöihin kuuluminen, pienituloisuus, yksinasuminen, ilman omaisia oleminen, toimintakyvyn ja terveyden heikkeneminen, vammaisuus ja puutteellinen palvelujen saatavuus. Symposiumissa huomio kiinnitetään siihen, miten haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden oikeudet tosiasiallisesti toteutuvat ihmisten arjessa. Esityksissä aihetta lähestytään monimenetelmällisesti marginalisoitujen, paljon palveluita tarvitsevien, vammaisuuden ja vanhuuden rajapinnalla elävien sekä erityistä tukea tarvitsevien ikääntyneiden näkökulmasta. Symposiumin tavoitteena on kuvata oikeuksien toteutumisen tilannetta ja esittää tutkimukseen pohjaavia näkemyksiä tilanteen korjaamiseksi. Symposiumin päättää vanhusasiavaltuutetun puheenvuoro, jossa ikääntyneiden oikeuksien toteutumisen ongelmia ja ratkaisuja kootaan yhteen sekä esitetään malli ikävaikutusten arvioimiseksi päätöksenteossa.